Tässä osiossa:
  • Haasteita sinulle ja minulle
  • Loppusanat


Luet Koodi2016:n verkkoversiota. Olemme halunneet tarjota oppaan koko sisällön selaimella ja älypuhelimilla luettavana tekstinä, josta on helppo halutessaan leikata ja liimata sisältöä muualle. Jos kaipaat visuaalisesti näyttävämpää esitystä – ja vaikket kaipaisikaan – kannattaa tutustua myös oppaan näköisversioon!

Haasteita sinulle ja minulle

Ohjelmoinnin opettaminen ei ole vain peruskoulun asia. Viimeinen osio paneutuu siihen, mitä seuraavaksi tulisi tehdä. Talkoisiin tarvitaan vanhemmat, yritykset ja julkkikset.

Tätä opasta kirjoittaessamme kaksi johtopäätöstä on vahvistunut mielissämme entisestään:

  1. Jokaisella lapsella on oikeus oppia, mitä ohjelmoimalla voi luoda ja rakentaa.
  2. Niille, jotka innostuvat aiheesta, on annettava mahdollisuus kehittyä eteenpäin.

Lapsille tulee tarjota arkipäivän elämään, tieteeseen, taiteeseen, vapaa-aikaan ja työhön liittyvä innostava kokonaiskuva siitä, miten teknologia vaikuttaa elämäämme. Tuohon kokonaiskuvaan kuuluu opetus ohjelmoinnin perusteista, mutta myös – tämä oppaan ulkopuolelta – peruskäsitys esimerkiksi siitä, miten toimivat vaikkapa tietokone itse tai maailmanlaajuinen tietoverkko nimeltä internet.

Jotta lapset ja nuoret saisivat parhaat mahdolliset lähtökohdat oppia, muidenkin kuin opettajien ja peruskoulun, Opetus- ja kulttuuriministeriön tai Opetushallituksen on toimittava.

Mukaan tarvitaan rehtorit, kuntien päättäjät, yritysjohtajat, ohjelmoijat, vanhemmat, poliitikot, kirjastonhoitajat ja toimittajat. Sinut ja minut.

Vaikka oppaassa on ylipäänsä ollut ohjelmointia kohtaan myönteinen sävy, tässä viimeisessä osiossa heittäydymme entistäkin puolueellisemmiksi.

Seuraavilla sivuilla esitämme käytännönläheisiä haasteita meille kaikille.


Vaikuttajat, perehtykää ohjelmointiin

Kenelle: Eduskunta, ammattiliittopomot jne.

Haaste: Ohjelmointi on ala, jossa Suomella on hyvät edellytykset pärjätä riippumatta luonnonvaroistamme tai sijainnistamme. Hyvää koodia on ilmaista monistaa ja levittää, joten kaikki on sen tekijöistä kiinni.

Poliitikot ja ay-väki voivat puhua ohjelmoinnin ja teknologian tärkeydestä kansantaloudellemme. He voivat vaikuttaa siihen, minkälaiset työt jäävät Suomeen ja myös minkälaisia osaajia tänne muuttaa. Unohdetaan hetkeksi valitus siitä, että kehittyvä automatisaatio vie työpaikkoja ja muistetaan, että ohjelmistoja tuntevan työvoiman kysyntä kasvaa toimialalla kuin toimialalla.

Ei ole häpeä myöntää, ettei ymmättä ohjemointia, jos ei ole ohjemoinut.

Tätä kaikkea varten on tärkeää, että päättäjät ymmärtävät, mistä puhuvat. Ei ole häpeä myöntää, ettei ymmärrä ohjelmointia, jos ei ole koskaan ohjelmoinut.

Niinpä esimerkiksi kansanedustajat: lukekaa tämä opas, tilatkaa eduskuntaan ihminen pitämään päivän kestävä pikajohdatus ohjelmointiin – mitä tahansa, mikä saa teidät sinuiksi asian kanssa.


Informaation visualisoijat, lyökää faktat tiskiin

Kenelle: Tiedonkäsittelyn ja visualisoinnin ammattilaiset ja harrastajat.

Haaste: Hacks and hackers -porukka, informaation visualisointivelhot, graafikot, data-analyytikot, yhteiskuntatieteilijät ja Excel-gurut: kerätkää yhteen kansantalouden tasolla olennaiset avainluvut ja esittäkää ne vastaan sanomattomassa, helppolukuisessa ja visuaalisesti päräyttävässä infografiikassa:

Miten paljon ohjelmistoalan työpaikkoja syntyy sekä vanhoihin, että uusiin yrityksiin? Kuinka nopeasti tarve kasvaa?

Kuinka paljon tietojenkäsittelytieteiden opiskelijoita koulutetaan? Entä tietojenkäsittelytieteen opettajia? Vastaammeko kysyntään?

Miten hyvän ohjelmoijan palkkakehitys muuttuu – ja kannattaisiko ihmisten innostua alasta enemmän?

Miten paljon naisia on koodareina verrattuna miehin? Miten monissa kouluissa tarjotaan haastavia ohjelmoinnin valinnaiskokonaisuuksia?

Yksi esimerkki tavoitteesta lopputulemaksi löytyy osoitteesta code.org/stats.


Viestimet, esitelkää roolimalleja

Kenelle: Media, vanhemmat, opinto-ohjaajat.

Haaste: Jostain syystä huomattavasti useampi meistä tietää, kuka suunnitteli Aalto-maljakon kuin sen, kenen vetämä tiimi on koodannut miljoonien käyttämän Dropbox-palvelun (Drew Houston) tai suunnitellut kymmenien miljoonien pelaaman Clash of Clans -pelin (Lassi Leppinen).

Olisiko pahitteeksi, jos suomalaiset lapset ja nuoret saisivat useammin kasvot ihmisille, jotka rakentavat arkipäivämme sähköisiä tuotteita ja palveluita ja vaikuttavat samalla miljoonien elämään?

Koodarista on mahdollista kirjoittaa yhtä eläväisesti ja kiinnostavasti kuin muusikosta, näyttelijästä tai urheilijasta (sen näkee esimerkiksi Wired-nimisestä lehdestä).

Sinä toimittaja: myy esimiehellesi juttuidea paikkakuntasi guruohjelmoijasta – tai vaikka kokonainen juttusarja suomalaisen koodin sankareista. (Yksi heistä on seuraavalla sivulla.)


Julkkikset, puhukaa koodauksesta

Kenelle: Julkisuuden henkilöt.

Haaste:

”Haluaisin, että ohjelmointi olisi peruskouluissa aivan yhtä tärkeä aine kuin biologia, kemia, fysiikka ja vastaavat. Jos haluamme kiihdyttää työllisyyden kasvua, meidän täytyy ymmärtää missä töitä on ja missä talouskasvu on mahdollista.”
– Ashton Kutcher, näyttelijä

”Käytäntömme Facebookilla on palkata kirjaimellisesti niin paljon lahjakkaita koodareita kuin löydämme. Markkinoilla ei yksinkertaisesti ole riittävästi tarvittavilla taidoilla varustettuja ihmisiä.”
– Mark Zuckerberg, Facebookin toimitusjohtaja ja perustaja, maailman nuorin miljardööri

”Ohjelmointi on hyvin tärkeää, kun ajattelee tulevaisuutta ja sitä, mihin asiat ovat menossa. Kun älypuhelimia ja tabletteja on yhä enemmän, ja yhä useammat pääsevät käsiksi kaikkeen olemassa olevaan tietoon, mielestäni on hyvin tärkeää oppia ohjelmoinnin kieltä.”
– Chris Bosh, All-Star-tason NBA-pelaaja, Miami Heat

Yhdysvalloissa lukuisat koko maan tuntemat nimet puhuvat ohjelmointiosaamisesta. Sama jeesaisi Suomessakin.

Cheek, Eva Wahlström, Tomi Björck, Lenita Airisto, Robin, Jari Tervo – tarttukaa toimeen!


Perustakaa liputuspäivä Linusille

Kenelle: Kuka ikinä päättääkään liputuspäivistä, media.

Haaste: Briteissä yhä useampi tietää, keitä ovat tai olivat uraa uurtava tietojenkäsittelytieteilijä Alan Turing tai world wide webin keksijä Sir Tim Berners-Lee.

Britit kertovat eurooppalaisena kansakuntana tarkoituksella ja tietoisesti tarinaa omasta it-osaamisestaan näiden nimien kautta, koska nimet merkitsevät.

Suomessa meillä olisi oman häntämme nostamisen tarkoitukseen tarjolla loistava nimi: Linus Torvalds.

Torvalds on yhden maailman suosituimmista käyttöjärjestelmistä, Linuxin, isä ja kehittäjä.

Hyvin konkreettinen tapa muistaa Torvaldsia olisi perustaa hänelle oma liputuspäivä. Esimerkiksi hänen syntymäpäivänsä on joulukuun 28. päivä.

Suomalaiset tarvitsevat muutenkin oman ohjelmointihistoriansa selittämistä suurelle yleisölle.

Harva it-asioista tietävien piirien ulkopuolinen esimerkiksi hahmottaa, kuinka paljon Suomessa on luotu maailman mittakaavassa aivan keskeisiä avoimen lähdekoodin ohjelmistoja kuten MySQL-tietokanta,SSH-tiedonsalausprotokolla, IRC-verkkokeskusteluympäristö tai versionhallintajärjestelmä Git (jonka isä on muuten myös Linus Torvalds).


Koodarit, opettakaa opettajia

Kenelle: Ohjelmointia osaavat opettajat, yritysten koodarit, luokan osaavat oppilaat.

Haaste: Opettajia voi kouluttaa muutenkin kuin veso-päivinä tai OPH:n koulutuksissa. Harkitkaa esimerkiksi seuraavia:

  • Pitäkää tehokoulutuspäivä, jonka aikana koulun ohjelmoinnista ymmärtävät opettajat opettavat muita.
  • Luokan parhaat oppilaat voi nimittää ohjelmointitukihenkilöiksi, jotka neuvovat muita ja jopa opettajaa vaikeissa paikoissa.
  • Opettaja voi oppia toiselta opettajalta myös samanaikaisopetuksen avulla. Tällöin koulutettava opettaja kuuntelee ja oppii, kun toinen opettaja opettaa luokkaa.
  • Jos peruskoulun yhteydessä on lukio, osaavat lukiolaiset voivat opettaa peruskoulun opettajia mahdollisesti kurssipisteitä vastaan tai vapaaehtoistyönä.
  • Tiedustelkaa it-alan yrityksiltä tai it-alan firmoissa työskenteleviltä oppilaiden vanhemmilta, olisiko heillä kiinnostusta tulla pitämään koulunne opettajille tehokoulutussessio.
  • Opinto-ohjaajilla on iso rooli peruskoululaisten ammatin ja jatkokoulutuksen valinnassa. Varmistakaa, että opoilla on ajantasaista, kiinnostavaa ja monipuolista materiaalia siitä, miten ohjelmointi liittyy nykyaikaisiin töihin.

  • Koodarit, järjestäkää iltapäiväkerhoja

    Kenelle: Ohjelmointia osaavat opettajat, vanhemmat ja muut aikuiset.

    Haaste: Kaiken oppimisen ei tarvitse tapahtua luokkahuoneessa ja kouluajalla. Vapaaehtoisvoimin järjestettävät iltapäiväkerhot ja suomalaisten yritysten väen järjestämien ilmaisten Koodikoulujen (koodikoulu.fi) tapainen toiminta ovat aivan ratkaisevassa roolissa viimeistään siinä vaiheessa, kun ohjelmoinnista innostuvat oppilaat haluavat kehittyä pidemmälle, kuin mihin oppitunnin aikana on mahdollisuus.

    Esimerkiksi ohjelmoija Marko Klemetti on käynyt pitämässä Espoon Leppävaarassa alakoululaisille koodauskerhoa loistavin ja innostavin tuloksin. Tällaista tarvitaan lisää. Eikä tarvitse edes odottaa syksyyn 2016.


    Rehtorit, kokeilkaa koodauspäivää

    Kenelle: Rehtorit ja opettajat,

    Haaste: Jos koulunne haluaa aloittaa ohjelmoinnista innostumisen selkeällä startilla, voitte järjestää ohjelmointiteemapäivän kullekin luokalle. Tämän voi tehdä jo hyvissä ajoin ennen syksyä 2016 ja siten pilotoida ohjelmoinnin opettamista. Koodauspäivän aikana saadaan kerralla ohjelmointikylpy, joka saattaa jättää paremman ja mieleenpainuvamman jäljen kuin yksittäiset opetussessiot.

    Teemapäivään voidaan kutsua vieraileviksi opettajiksi myös ohjelmointia osaavia vanhempia. Resursseja ja ohjeita suomeksi löytyy esimerkiksi osoitteesta koodaustunti.fi sekä tämän oppaan sivuilta osoitteesta koodi2016.fi/koodauspaiva.


    Oppilaat, opettakaa toisianne

    Kenelle: Oppilaille (vaatii opettajien aloitteen).

    Haaste: Jos ette ole vielä niin tehneet, lanseeratkaa alakouluunne kummioppilaiden parit: yksi nelosluokkalainen kutakin ekaluokkalaista kohden. Kummiparit ovat yhteydessä kolmen vuoden ajan, kunnes kolmoselta neloselle siirtyvästä tulee opettajakummi uudelle ekaluokkalaisella ja kuudesluokkalainen siirtyy yläkouluun.

    Vanhempi kummioppilas auttaa nuorempaa alkuun ohjelmoinnin kanssa (muun muassa).


    Englannin osaajat, kääntäkää oppimateriaaleja suomeksi

    Kenelle: Sinulle, joka osaat englantia ja suomea.

    Haaste: Kuten tämän oppaan aiemmista osista käy ilmi, internetissä on valtava määrä ohjelmoinnin opettamiseen tarkoitettuja valmiita ja ilmaisia oppimateriaaleja. Suuri osa näistä resursseista on kuitenkin olemassa toistaiseksi vain englanniksi.

    Tästä huolimatta palvelun tarjoaja on usein luonut halukkaille työkalut kääntää materiaaleja helposti omalle kielelleen siten, että ne toimivat yhä suoraan sivustolla. Eräs tällaisen mahdollisuuden tarjoaja on esimerkiksi JavaScript-ohjelmointikieltä opettava verkkokoulu Khan Academy.

    Siispä: kerätkää porukka ja kääntäkää talkoovoimin vaikkapa yhden viikonlopun aikana kasa Khan Academyn harjoituksia suomeksi. Lisätietoja: khanacademy.org.


    Oppimateriaalin tuottajat, tehkää työnne

    Kenelle: Oppimateriaalien tuottajat ja kustantajat.

    Haaste: Kiinnostus lasten ja nuorten ohjelmointiopetusta kohtaan kasvaa jatkuvasti, mikä näkyy niin mediassa kuin päättäjien ja yrityspomojen puheissa.

    Ohjelmointi tulee Suomessa peruskoulun opetussuunnitelmaan syksyllä 2016.

    Kysyntä lapsille ja nuorille suunnatuille suomenkielisille ohjelmointioppikirjoille ja muille materiaaleille tulee kasvamaan vääjäämättä.

    Maksullisten oppimateriaalien tuottajat: kai teitä raha kiinnostaa?

    (Ja opettaja: Onko sinulla pöytälaatikossa hyväksi havaitsemaasi oppimateriaalia esimerkiksi siitä, miten algoritmin käsite kannattaa opettaa? Hyvä – testatulle materiaalille on varmasti tilausta.)


    Vanhemmat, vaatikaa kouluilta ohjelmoinnin opetusta

    Kenelle: kaikki vanhemmat, joilla on lapsia peruskoulussa.

    Haaste: Ohjelmointi tulee opetussuunnitelmaan, mutta sen opettaminen tulee olemaan kiinni yksittäisistä kouluista, rehtoreista ja opettajista.

    Suomen järjestelmässä ei tulla mitenkään erityisesti tarkkailemaan sitä, kuinka vakavasti rehtorit ja opettajat ottavat tämän uuden vastuun. Luotto on siis kova.

    Jos kuitenkin näyttää siltä, että juuri oman lapsen koulussa ei tartutakaan tuumasta toimeen ohjelmointiharjoitusten kanssa, vanhempien on hyvä ottaa kohteliaasti asia esille koulun kanssa. (Aivan äärimmäisessä tapauksessa vanhemmilla on oikeus valittaa opetuksen puutteesta aluehallintoviranomaisille, mutta lähtekäämme siitä, että ystävällinen vuoropuhelu on paras keino.)

    Mitä enemmän koko Suomen vanhemmat esittävät toiveensa siitä, että haluamme lastemme oppivan ohjelmoinnin perusteet, sitä helpommin muutoksesta tulee onnistunut ja innostunut.


    Loppusanat

    Ohjelmointi tulee peruskouluihin, ja ensimmäiseksi pitää sanoa, että siitä selvitään ihan varmasti.

    Toiseksi pitää sanoa, että tavallisen rehtorin tai opettajan näkökulmasta myös haasteet ovat ilmeisiä: ohjelmointia osaavia kollegoja ei ole kiusaksi saakka, testattua suomenkielistä materiaalia on vähän, ja tarjolla on vain vähän parhaita käytäntöjä.

    Kokonaisen ikäluokan opettamisesta ei ole kokemuksia, joten kaikkeen liittyy arvailua.

    Pohdittavaa on myös siinä, miten koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta saa yhtenäisen, järjestelmällisesti etenevän kokonaisuuden, josta on iloa ja hyötyä kaikentasoisille opiskelijoille.

    Tämän oppaan tarkoitus on antaa peruskäsitys ohjelmoinnista, sen merkityksestä ja mahdollisuuksista. Olemme hahmotelleet myös, miten ohjelmointia voi opettaa eri luokka-asteilla ilman valtaisia opettajien koulutusohjelmia.

    Opas ei ole opetussuunnitelma, mutta toivottavasti se toimii inspiraationa koulujen omien suunnitelmien laatimiseen.

    Nyt pallo on päättäjillä, rehtoreilla ja opettajilla – sekä vanhemmilla ja oppilailla.

    Jokaista ongelmaa ei voi ratkaista etukäteen, ja jostain on aloitettava.

    Jokaista ongelmaa ei voi ratkaista etukäteen, ja jostain on aloitettava

    Kokemus ja tätä kirjaa varten tekemämme koodareiden haastattelut kertovat, että suurin osa taitavista ohjelmoijista on innostunut asiasta nuorena. Ihminen on ilostunut ensin jostain pienestä, ja sitten koodaus on vienyt mennessään.

    Siksikin keskeistä on selkeä tahtotila: lapsilla on oikeus ymmärtää, miten tietokoneen avulla rakennetaan asioita ja luodaan uutta maailmaa.

    Jos olemme siitä samaa mieltä, seuraavat askeleet on helppo ottaa.

    Suunta on yhteinen.